perjantai 23. maaliskuuta 2012

Tänhetkistä.


Jaahas, siinä vilahti 5 päivää maalla.     18.03.2012
Elukat tykkäs. Alkuusa tietty riehuvat pitkin pihaa, kaikki paikat piti äkkii tutkia ja sitte alko taasen se tirppojen kyttäily. Ei oo eka kerta ku veetutti et kamera unohtu kaupunkii. Niin mainioita kuvia oisin saannu, nii ja leffapätkii. Pekka se eniten jakso vahtailla tirppoja. Kolmen ruokintapaikan välii piti ihan maha maata viistäen nopeesti sipsutella, et olis päässy linnunlihan makuu.

Välillä piti siirtyy huussin kuistille tassui lämmitteleen. Puissa piti riekkua tirppojen perässä, mut kovasti sai Pekka ihmetellä, et kuin se tirppa nyt karkuu lähti silt oksalt mihkä kiipesin. Maisa koitti taasen paikallaa-olokyttäystä. Se parkkeeras perseesä linnunpöntön päälle ja ku sen huomasin ja menin kissaa asiasta moittimaa, siirty se hyvin hapan ilme naamalla, pykälää ylemmälle oksalle. Välillä ku malttovat sisää tulla, nukku ne kaikki kolme ihan kylki kyles toisissaa kiinni. Mut hyvin viel tulevat yöks sisää, ku en niille päivällä anna sapuskaa olleskaa, eikä hiiripaari oo viel auennu. Ainakaa ainuttakaa raatoo ei tuotu näytille.

Joutsenet teki useita ylilentoja ja töräyttelivät tervehykset komeella äänellää. Tälkertaa ei muita ihmeellisyyksiä nähty, kuultu eikä tavattu.

Seireenien kutsu sai mut taas menemää raksalle, vaik koitin vastustaa. Nyt on laitettu filmifaneria pesuhuoneen seinii, niille kolmelle mitkä aijjon laatottaa ja saunan lattian sain hilkkuu vaille valmiiks. V tuli sitte perjantaina aamusta, enkä sitte enää raksahommissa ollu. Paitti siivoilin, lakasin lattiat ja suunnittelin hommii etieppäi. Seuraaval kerral on sit keveempää hommaa, kun löylyttelyhuoneesee tarttee alkaa laitteleen eristeitä paikoillee

Hermokivut on ottannu yliotteen. Jou’uin tänää nouseen ylimmälle tasolle niis hermokipulääkkeissä ja nyt on ainaki viikko-kaks tiedossa zompinaoloo, ennenku kuula tottuu taas siihe maksimimäärää. Kauhistuttaa jo nyt ku aattelee taas niitä vierotusoireita, ne ei oo lainkaa mukavat…  Pää on ihan juntturassa, välil tarttee oikee stopata miettiin, et mitäköhän nappulaa mun tarttis painaa, et sais ton kirjaimen ISOKS. Nii ja kaikkee muuta. Muisti on se pahin, nyt multa on taas kielletty ruuanlaitto ja muu sähkövempainten käsittely. Tiukka tarkistelulista tarttee olla, et muistaa ensinnäki pukee asialliset ryysyt niskaa ja et muistaa ottaa mukaa kännyn ja avaimet, ennenku pihalle häippäsee. Maalle V ei enää mua uskaltannu jättää, sano et ei tiiä mitä kaikkee sä tääl keksit ja sähläät ku et taas muista yhtää mitää.

No, nyt sit ainaki 4 päivää Lahes, sit V pitää 10 pv lomantynkää...

5 kommenttia:

  1. Kannattaako se itteensä laittaa ihan piippuun tossa tekemisessä? jaa varmaan vastaus on, että kannattaa. Lepo!

    VastaaPoista
  2. Täälä meidän torpukaisessamme on hiiripaari onneks myös pysynyt kiinni. Ainaki kaikki "paaritiskit" (7 kpl) ovat tyhjiä.
    Tarkastan ne varmuudeksi joka päivä.
    Olis mukavaa, kun voisi ottaa alan-asiantuntijatarkastajia (so. kissit) perheenjäseniksi, tai vaikkapa vaan vuokralle, mutta emme voi.
    Aviomies saa näppyjä ja sen nenä menee umpeen :(

    VastaaPoista
  3. * Keksii keinoa miten sais seireenin kutsua laimennetuksi, ettei se joka välis niin korijasti huhuilis* :) Voimia sulle ! Cu x

    VastaaPoista
  4. Paska noita kipuja :( Tsemppiä!!!!

    VastaaPoista
  5. Pekka on harjoitellut lelullaan ja on addiktoitunut kuin meikäläinen milloin mihinkin. Reaktiokyky on Pekalla kunnossa yötä myötä harjoittelulla ja linnut joutui kai sitten koville.

    VastaaPoista

Mukavaa kun kommentoit!

LUETUIMMAT RÄPELLYKSET.