Jaahas, siinä vilahti 5 päivää maalla. 18.03.2012
Elukat tykkäs. Alkuusa tietty riehuvat pitkin pihaa, kaikki
paikat piti äkkii tutkia ja sitte alko taasen se tirppojen kyttäily. Ei oo eka
kerta ku veetutti et kamera unohtu kaupunkii. Niin mainioita kuvia oisin
saannu, nii ja leffapätkii. Pekka se eniten jakso vahtailla tirppoja. Kolmen
ruokintapaikan välii piti ihan maha maata viistäen nopeesti sipsutella, et olis
päässy linnunlihan makuu.
Välillä piti siirtyy huussin kuistille tassui lämmitteleen.
Puissa piti riekkua tirppojen perässä, mut kovasti sai Pekka ihmetellä, et kuin
se tirppa nyt karkuu lähti silt oksalt mihkä kiipesin. Maisa koitti taasen
paikallaa-olokyttäystä. Se parkkeeras perseesä linnunpöntön päälle ja ku sen
huomasin ja menin kissaa asiasta moittimaa, siirty se hyvin hapan ilme
naamalla, pykälää ylemmälle oksalle. Välillä ku malttovat sisää tulla, nukku ne
kaikki kolme ihan kylki kyles toisissaa kiinni. Mut hyvin viel tulevat yöks
sisää, ku en niille päivällä anna sapuskaa olleskaa, eikä hiiripaari oo viel
auennu. Ainakaa ainuttakaa raatoo ei tuotu näytille.
Joutsenet teki useita ylilentoja ja töräyttelivät
tervehykset komeella äänellää. Tälkertaa ei muita ihmeellisyyksiä nähty, kuultu
eikä tavattu.
Seireenien kutsu sai mut taas menemää raksalle, vaik koitin
vastustaa. Nyt on laitettu filmifaneria pesuhuoneen seinii, niille kolmelle
mitkä aijjon laatottaa ja saunan lattian sain hilkkuu vaille valmiiks. V tuli
sitte perjantaina aamusta, enkä sitte enää raksahommissa ollu. Paitti
siivoilin, lakasin lattiat ja suunnittelin hommii etieppäi. Seuraaval kerral on
sit keveempää hommaa, kun löylyttelyhuoneesee tarttee alkaa laitteleen
eristeitä paikoillee
Hermokivut on ottannu yliotteen. Jou’uin tänää nouseen
ylimmälle tasolle niis hermokipulääkkeissä ja nyt on ainaki viikko-kaks
tiedossa zompinaoloo, ennenku kuula tottuu taas siihe maksimimäärää.
Kauhistuttaa jo nyt ku aattelee taas niitä vierotusoireita, ne ei oo lainkaa
mukavat… Pää on ihan juntturassa, välil
tarttee oikee stopata miettiin, et mitäköhän nappulaa mun tarttis painaa, et
sais ton kirjaimen ISOKS. Nii ja kaikkee muuta. Muisti on se pahin, nyt multa
on taas kielletty ruuanlaitto ja muu sähkövempainten käsittely. Tiukka
tarkistelulista tarttee olla, et muistaa ensinnäki pukee asialliset ryysyt
niskaa ja et muistaa ottaa mukaa kännyn ja avaimet, ennenku pihalle häippäsee.
Maalle V ei enää mua uskaltannu jättää, sano et ei tiiä mitä kaikkee sä tääl
keksit ja sähläät ku et taas muista yhtää mitää.
No, nyt sit ainaki 4 päivää Lahes, sit V pitää 10 pv lomantynkää...
Kannattaako se itteensä laittaa ihan piippuun tossa tekemisessä? jaa varmaan vastaus on, että kannattaa. Lepo!
VastaaPoistaTäälä meidän torpukaisessamme on hiiripaari onneks myös pysynyt kiinni. Ainaki kaikki "paaritiskit" (7 kpl) ovat tyhjiä.
VastaaPoistaTarkastan ne varmuudeksi joka päivä.
Olis mukavaa, kun voisi ottaa alan-asiantuntijatarkastajia (so. kissit) perheenjäseniksi, tai vaikkapa vaan vuokralle, mutta emme voi.
Aviomies saa näppyjä ja sen nenä menee umpeen :(
* Keksii keinoa miten sais seireenin kutsua laimennetuksi, ettei se joka välis niin korijasti huhuilis* :) Voimia sulle ! Cu x
VastaaPoistaPaska noita kipuja :( Tsemppiä!!!!
VastaaPoistaPekka on harjoitellut lelullaan ja on addiktoitunut kuin meikäläinen milloin mihinkin. Reaktiokyky on Pekalla kunnossa yötä myötä harjoittelulla ja linnut joutui kai sitten koville.
VastaaPoista