Näin pakkasten paukkues sitä alkaa mieli halajaan maalle ja kevään hommii.
Lehet tuli suurimmalt osin keräiltyy komposteihi jo syksyl. V ajeli pitkin pihoi vetäväl ja kerääväl koneellaa ja yhes sit pressun avul ne sopivin väliajoin raahattii kompostii. Sielt saahaaki hyvää multaa puutarhahommii. Erotteleva puusee meil tietty on ja paskat kippaan sinne lehtien sekaa, aina ku pytty alkaa olla siin kunnos et se tarttee tyhjätä. Kuukauen välein suunnillee. Kaks vuotta kompostoin ja siel on mullaks muuttunnu kaikki.
Kompostien koot mul on noin kolme-neljä kuutioo. Hoidettavaa ku on tullu vuosiemmittaa lisää, ni kompotien kokooki on tarttennu isontaa. Kevääl laittelen marjapuskien juurelle kananpaskaa ja tuhkaa. Noin litran puoltoist kumpaaki. Uusien puskien juurelle viel ainaki viien sentin kerros märkää sanomalehtee, ettei tarttis niipal kitkee. Vanhemmis puskis piisaa ku laittelen niitten juurelle paskan ja tuhkan jälkee puruu, sen viitisen senttii. Säästyy laiska pappa suuremmalt kitkemiselt.
Kasvimaal siirryttii viimekkesän kateviljelyy. Se helpotti hommaa, ku ei tarttennu harata tai kitkee ja satoki oli selkeesti suurempi ku männävuosina.
Katteeks kärrätää kaikki ruohosilppu, mitä nurmikkoo ajelles tulee. Meil se piisaa just ja just, ettei tartte alkaa tekeen väkiste lisää katetta. Mul on viel villivattuviljelmä, itteksee tullu ja laajentunnu. Niit hoijjan sillee, etten anna puittenvesojen kasvaa alueel. Pari kolmessataa vesaa katkon sekatööreil kaks kertaa suves.
Risui, niit on tullu talvemmittaa kerättäväks paljo, siin sit on urakkaa heti lumien sulettuu. Meil on menny hommien jako sillee, et mä hoijan puut ja puskat, V muut, eli pää-osin kukkajutut. Kummalkii meil on oma kasvimaa, siihe päädyttii siks, ku alko tulla hiukka pient kinaa siit mitä kylvetää ja minkäverra. Nyssaa kumpiki temmeltää omal kasvimaallaa ja sopu säilyy.
Niipal on pihas kesämmittaa puuhaa, etten kerkee kirjaa tarttuu. Talvisin oon lukennu kirjan kaks päiväs, se on osottautunnu sopivaks määräks. Repulliin kirjoi kirjastost viikoks.
Ny ois tietty mentävä näil pakkasil tyhjään linnunpöntöt. Niit on 'siunaantunnu' pihapiirii muistaakseni 21 kipaletta. Tyhjennyksen yhteyes tarkistan pönttöjen kunnon ja rikkimenneet otan puust alas. Korjaan jos voi, mut jos on laho päässy iskeen, laitan tilalle uuen. Niit(ki) on mukavaa nikkaroijja, linnunpönttöi.
Viimekkesänä oli vaan yks pönttö, mis ei pesinny ketää. Se oli uus ja ilman pohjapuruja. Ei kelvannu. Uutee pönttöö pitäski kerätä maast kariketta pohjalle, se auttaa jollai taval, et pönttö otetaa nopeemmin käyttöö. Siis uus.
Nii mukavaa on se pihas puuhailu. Syksyn tullen kerätää sato, syyää ja säilötää. Yks vinkki viel marjapuskien omistajille: Puskille annetaa noin viikko ennen sadonkorjuuta 100-200 litraa vettä. Marjat on pulskempii ja makosampii, vanhan ammattimarjankasvattajan neuvvo.
Syksyl tulee sit taas aika muuttuu kaupunkilaiseks. Välil se onnistuu helposti, välit taas ei millää. Viime syksynäki piti kaks kertaa karata takas maalle, viikoks, ku jo yhen päivän kaupunkilaiselo alko ahistaan. Elukoilki menee pariviikkoo taas totutellessaa, ettei ovest enää pääsekkää ulos sillo, ku haluttaa.
Vittumaisemmukavaa päiväjjatkoo sullekkii sinne!!